Kuortaneen Latu järjesti perinteisen kevätretken tänä vuonna Sallaan maisemiin. Salla sijaitsee Lapin maakunnan kaakkoisosassa. Kunnassa asuu vajaa 3900 ihmistä. Salla oli vuoteen 1936 Kuolajärvi. Talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 enemmistö siihenastisen Sallan alueesta pysyi Suomessa, mutta pinta-alaltaan suurin itäosa eli Vanha Salla siirtyi Neuvostoliitolle luovutettuihin alueisiin. Tuolloin Märkäjärven kylästä tuli uusi kuntakeskus ja kirkonkylä. Vuonna 1966 kunnassa asui yli 11 000 ihmistä. Sallassa sijaitsee Suomen kylmin paikka Naruska, joka on noin 50 km Sallan keskustasta pohjoiseen, aivan Venäjän rajan tuntumassa. Kylä on muodostunut 1940-luvun lopulla pääasiassa vastiketiloista, jotka annettiin talvisodassa menetettyjen alueiden tilalle lähinnä Korjan kylässä asuneille. Kylän asutus on harvaa ja se on levittäytynyt Naruskajoen varrelle liki 20 km:n matkalle. Naruskassa sijaitsee Ilmatieteen laitoksen sääasema, joka mittaa vuosittain ennätyspakkasia. Vuonna 1985 siellä mitattiin jopa –50,4 celsiusastetta. Naruskassa sijaitsee Karhutunturi joka on Sallan kunnan pohjoisosassa, tunturiin kulkee vaellus ja moottorikelkkareitti.
Ensimmäisenä päivänä vaelsimme Hangasjärven laavun kautta Ruuhitunturille ja sieltä jatkoimme matkaa Poropuistoon. Aurinkoinen sää ja iloiset matkalaiset jaksoivat hyvin taivaltaa auringon hellimässä säässä.
Ensimmäinen tauko Ruuhitunturin kierroksella
Lepotuoli matkan varrella Ruuhitunturille
*
Toisena päivänä kiersimme Sallatunturin hiukan etsien reittejä, joita oli huonosti merkattu, mutta hyvin matka taittui auringon meitä palvoessa. Matka kiersi Kaippahanojan laavun kautta Kylmähetteen kodalle ja sieltä Tunturilammen laavulle, missä pääsimme vilvoittelemaan lammessa.
Pieni tauko matkalla Sallatunturille
Oikea reittikin on löytynyt
*
Kolmantena päivänä valloitimme Karhutunturin, joka oli kiipeämisen arvoinen paikka. Näköalat avautuvat uskomattoman pitkälle niin Venäjän kuin Suomenkin puolelle. Karhutunturin huippu kohoaa 518 metrin korkeuteen tarjoten näköalaelämyksen lisäksi mahdollisuuden liikuntaan ja urheiluun. Tunturin rinteelle on puoleenväliin rakennettu kota, joka soi mahdollisuuden levähtämiseen, ruokailuun ja siellä on mahdollisuus vaikkapa yöpyä.
Siinä se suunta olis Karhutunturille, ja sinne me suunnistettiin
Tauko kodalla matkalla Karhutunturille
Siinä tarkasti otetaan suuntaa Karhutunturilta
Karhutunturin vaelluksen jälkeen
*
Pitkät vaellukset eivät meitä väsyttäneet vaan illalla pääsimme viettämään yhteistä aikaa ja keittelemään nokipannukahvia ja paistamaan lättyjä. Yksi seurueemme henkilö oli kotoisin Sallasta ja Kaukolla oli paljon tietämystä Sallasta, jota kaikki kuuntelimme kiinnostuneena ja saimme uutta tietoa matkaamme paljon.
Porokin päätti tulla mukaan lättykesteille
.
Teksti ja kuvat Ulla-Riitta Latvala
********************************************************************************